Vireen säätely

Oletko joskus huomannut, että toisena päivänä pystyt keskittymään rauhallisesti ja toimimaan johdonmukaisesti, mutta toisena päivänä pienikin vastoinkäyminen saa pinnan kiristymään?

Tai ehkä huomaat olevasi niin väsynyt ja saamaton, että tavallisetkin arjen tehtävät tuntuvat ylivoimaisilta.

Näiden kokemusten taustalla voi olla vireystila.

Mitä vireystila tarkoittaa?

Vireystila kuvaa sitä, kuinka aktiivisia ja valppaita keho ja mieli ovat juuri sillä hetkellä. Se on sekä psykologinen että fysiologinen tila, joka vaikuttaa esimerkiksi keskittymiskykyyn, tunteiden säätelyyn, päätöksentekoon ja toimintakykyyn.

Vireystila näkyy myös kehossa. Se vaikuttaa muun muassa sydämen sykkeeseen, hengitykseen, lihasjännitykseen ja siihen, kuinka herkästi reagoimme ympäristön tapahtumiin.

Vireystila ei ole pysyvä ominaisuus, vaan se vaihtelee jatkuvasti. Siihen vaikuttavat esimerkiksi uni, kuormitus, elämäntilanne, ajatukset, tunteet ja ympäristö.

Vireen säätely on taito, joka tukee mielen hyvinvointia, ihmissuhteita, suorituskykyä sekä arjen sujuvuutta. 

Tavoitteena ei ole täydellinen rauhallisuus

Usein ajatellaan, että hyvinvointi tarkoittaisi sitä, että olemme mahdollisimman rauhallisia. Todellisuudessa tavoitteena on löytää tilanteeseen sopiva vireystaso.

Optimaalinen vireystila auttaa meitä keskittymään olennaiseen ja toimimaan tarkoituksenmukaisesti. Sopiva vire on kuitenkin aina tilannesidonnainen.

Tenttiin valmistautuminen hyötyy rauhallisesta keskittymisestä. Kilpailusuoritus saattaa puolestaan vaatia enemmän energiaa ja toimintavalmiutta. Vaikea keskustelu puolison kanssa edellyttää kykyä säädellä omia tunteita ja pysyä läsnä.

Joskus tarvitsemme siis rauhoittumista, toisinaan taas vireen nostamista

Mistä tunnistat oman vireystilasi?

Korkea vire voi näkyä esimerkiksi:

• kiirehtimisenä
• ärtyneisyytenä
• levottomuutena
• hengityksen pinnallistumisena
• vaikeutena keskittyä yhteen asiaan.

Matala vire voi puolestaan näkyä:

• väsymyksenä
• motivaation puutteena
• vetäytymisenä
• saamattomuutena
• ajatuksena siitä, ettei jaksa tai pysty.

Haastavat tilanteet ja paine voivat nostaa vireystilaa huomattavasti. Jos emme tunnista omia reaktioitamme tai osaa työskennellä niiden kanssa, vireemme voi olla harvoin toimintaamme tukevalla tasolla.

Ensimmäinen askel vireen säätelyssä onkin pysähtyä kysymään itseltään:

"Missä viretilassa olen juuri nyt – ja onko se tähän tilanteeseen sopiva?"

Virettä voi oppia säätelemään

Vireen säätely on taito, jota voi harjoitella läpi elämän. Tarkoituksena ei ole poistaa tunteita tai välttää kuormittavia tilanteita, vaan oppia toimimaan niiden keskellä tarkoituksenmukaisella tavalla.

Vireystilaan voidaan vaikuttaa muun muassa kehon, hengityksen, ajatusten ja ympäristön kautta.

Keinoja vireen laskemiseen

• tietoinen hengityksen rauhoittaminen
• tauon pitäminen ennen reagointia
• rentoutusharjoitukset
• rauhallinen kävely luonnossa
• huomion suuntaaminen nykyhetkeen
• rauhoittavan musiikin kuunteleminen
• myötätuntoinen ja rauhoittava itsepuhe.

Keinoja vireen nostamiseen

• kevyt liikunta tai muu aktivointi
• energisoivan musiikin hyödyntäminen
• tavoitteiden pilkkominen pienempiin osiin
• myönteinen ja kannustava itsepuhe
• energisoivat mielikuvat
• ympäristön vaihtaminen
• toiminnan aloittaminen pienestäkin askeleesta

Tärkeää on löytää juuri itselle sopivat keinot. Se, mikä auttaa yhtä ihmistä rauhoittumaan, ei välttämättä toimi toisella. Samoin vireen nostamiseen tarvittavat keinot ovat yksilöllisiä.

Vireen säätely on osa hyvinvointia